Ahlan Jordan

Amman, Jordania

Vietin tammikuussa 2018 kaksi viikkoa Ammanissa Jordanian puhekieltä opiskellen. Ensivaikutelmani Ahlan Jordan-koulusta oli todella positiivinen, sillä kommunikaatio toimi nopeasti ja mutkattomasti sähköpostilla sekä facebookin kautta. Ammanissa koulun kautta voi helposti ostaa majoituksen joko perheessä tai opiskelija-asunnoissa kohtuulliseen hintaan. Perheessä asumiseen sisältyy netti, oma huone ja myös perheestä riippuen ruokailuja (oma isäntäperheeni ainakin oli ahkera syöttämään). Vierailin myös muiden opiskelijoiden luona koulun asunnoissa ja nekin olivat todella viihtyisiä. Suosittelisin lyhyemmälle visiitille perhemajoitusta, sillä pääsin heti tutustumaan paremmin paikalliseen kieleen ja elämään. Pitempään opiskeltaessa kuitenkin oma asunto voisi olla parempi vaihtoehto mikäli arvostaa omaa rauhaa. Pidin perheestäni todella paljon ja suosittelisin perhemajoitusta, mutta kannattaa valmistautua lukuisiin vieraileviin sukulaisiin pienessä asunnossa ja ainakin muutamaan villiin perheriitaan.

Itse koulu ja opetus oli todella erinomaista. Ensimmäisenä päivänä pidettiin lähtötasotestit ja päädyin puhekielen alkeistunneille seuranani vain yksi toinen opiskelija, joten opetus oli todella intensiivistä. Opettajat olivat todella osaavia ja ystävällisiä joten opin todella paljon vain kahdessa viikossa. Loppureissusta pärjäsin jo normaaleissa arjen tilanteissa puhekielellä. Kävelymatka koululle oli lyhyt ja istuin lähes joka päivä koulun viihtyisällä sisäpihalla tekemässä läksyjä ja juomassa (ilmaista!) teetä. Koulu järjestää opetuksen ohessa myös viikolla pienempää ohjelmaa kuten lounaita, dabketunteja ja kielikahvilaa natiivien kanssa sekä viikonloppuisin reissuja esim. Petraan ja muihin nähtävyyksiin. Pääsin koulun kautta intensiiviselle kahden päivän reissulle Petraan, Wadi Rumiin, Aqabaan ja kuolleelle merelle. Viikolla teimme muiden opiskelijoiden kanssa myös omatoimisia retkiä ympäri Ammania ja kaupungissa onkin todella helppoa liikkua jalan tai takseilla.

Suosittelen Ahlan Jordan koulua ja Jordaniaa matkakohteena lämpimästi kaikille joita kiinnostaa oppia puhekielestä arabiaa ja koen, että matkasta oli paljon hyötyä myös yliopiston arabian tunneilla.

Ahlan Jordan: https://www.ahlan-world.org/arabic-schools/amman-jordan/

Kuvat ja teksti: Iida Markkanen, Lähi-idän tutkimuksen toisen vuoden opiskelija

iida.markkanen[at]helsinki.fi

Ahlan Egypt

Kairo & Aleksandria, Egypti

Viime vuoden kesä ja syksy vierähtivät osaltani arabian kielen opintojen parissa pääasiassa Kairossa ja Aleksandriassa Ahlan Egypt -nimisessä ulkomaalaisille opiskelijoille suunnatussa kielikoulussa. Voin suositella koulun kumpaakin toimipistettä, mutta kaupungeista koin Aleksandrian miellyttävämmäksi asuinpaikaksi Kairon runsaiden ilmansaasteiden ja huomattavan ruuhkaisuuden vuoksi.

Vaikka Egypti on tällä hetkellä varmaankin edullisin vaihtoehto arabian kieliopintoihin ulkomailla maan alhaisen hintatason takia, kokemukseni ja kuulemani mukaan laadussa se pärjää silti muille kohteille oikein hyvin. Olin hyvin tyytyväinen kielikouluni opetuksen ja palvelun laatuun. Kielikurssien lisäksi koulun kautta järjestyi mm. toimivat asumisratkaisut, sukelluksia paikalliseen kulttuuriin, sekä mahdollisuuksia osallistua retkille moniin hienoihin kohteisiin: Gizan pyramideille, Siwan keitaille, Punaiselle merelle, jne. Koulun henkilökunnan puoleen saattoi kääntyä myös kaikissa käytännön kysymyksissä, etsi tietoa sitten paikallisen puhelinliittymän hankkimisesta, omatoimimatkailusta, tai vaikkapa parhaista ruokapaikoista.

Opiskelin lähinnä stantardiarabiaa, mutta muutama Egyptin arabian oppitunti ja lukuisat keskustelut paikallisten kanssa maassa vietettyjen noin neljän ja puolen kuukauden aikana avasivat myös paikallisen puhekielen saloja hyvin. Esimerkiksi Levantin murteiden pohjalta Egyptin arabiaan näyttäisi pääsevän sisälle melko nopeasti, mutta ensimmäistä kertaa arabimaihin kieltä opiskelemaan matkustavaa kehottaisin harkitsemaan puhekielen opiskeluun keskittymistä ainakin opintojen alussa. Tällöin paikallisten kanssa kommunikointi helpottuu mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja kieltä oppii todennäköisesti tehokkaammin. Egyptiläisistä moni kyllä ymmärtää kirjakieltä, mutta harva sitä näyttää puhuvan, joten pelkällä stantardiarabialla on haasteellista tulla toimeen.

Egyptissä vieraat otetaan kokemukseni mukaan lämpimästi vastaan ja arabian opiskelijalle tarjoutuu paljon tilaisuuksia opetella kieltä käytännössä. Suomalaisten hyvä maine on maassa eduksi ja kohteliaalla käytöksellä, rennolla asenteella, sekä hyvillä vitseillä pääsee pitkälle. Vaikka maassa on valitettavasti turvattomampiakin alueita, pääasiassa maan turvallisuustilanne vaikutti hyvältä. Tällä hetkellä suurimmat uhat suomalaiselle arabian opiskelijalle Egyptissä lienevät vatsataudit, holtiton liikenne ja kesän huomattavan korkeat lämpötilat. Hauskanpitoakaan maassa tuskin onnistuu välttämään.

Lisätietoa kielikoulun Kairon ja Aleksandrian (sekä muista) toimipisteistä löytyy verkkosivuilta: https://www.ahlan-world.org/

Teksti ja kuvat: Jaakko Pylvänäinen, teologian maisterivaiheen opiskelija Helsingin yliopistosta.

Ahlan Egypt

Aleksandria, Egypti

Vietin syksyllä 2017 vajaat pari kuukautta Egyptin Aleksandriassa arabian kieliopintojen parissa. Matkani oli ensimmäinen pidempi reissu Lähi-itään, joten oppimista riitti käytännön asioista kieli- ja kulttuurimuurin ylittämiseen asti. Kun alun hämmennyksestä oli selvitty, Aleksandria osoittautui viihtyisäksi paikaksi opiskella arabiaa ja tutustua egyptiläiseen elämänmenoon lähemmin.

Valitsemani kielikoulu, Ahlan World, tarjoaa erilaisia kursseja, ja opinnot voi räätälöidä oman kiinnostuksen mukaisesti sisältämään MSA:ta ja/tai egyptin murretta. Ahlanilla on myös muita toimipisteitä eri puolilla Lähi-itää, joten valinnan varaa riittää. Itse päädyin opiskelemaan pelkästään modernia standardiarabiaa intensiivikurssina, sillä halusin vahvistaa jo osaamiani perusteita kielestä. Jälkeenpäin kuitenkin huomasin, että edes murteen alkeiden oppimisesta olisi ollut hyötyä paikallisten kanssa kommunikoinnissa ja ihmisiin tutustumisessa.

Asumispuoleni järjestyi myös hyvin, sillä sain Ahlanin tarjoaman asunnon parin minuutin kävelymatkan päästä koulustani, mikä liikenteen kaoottisuuden huomioon ottaen oli erinomainen majoitusvaihtoehto itselleni. Koulu tarjosi myös muunlaisia, suhteellisen edullisia asumismuotoja läheltä koulua.

Itse opetus tapahtui pienissä ryhmissä, mutta suurimman osan ajasta sain yksityisopetusta, sillä olin ainut oppilas tasollani. Opettajani olivat päteviä ja tunnelma oppitunneilla oli rennon hauskaa, mutta intensiivistä ja vaativaa; olinhan valinnut arabian intensiivikurssin. Lämmöllä muistelen edelleen opettajiani, joiden kanssa sain elämäni parhaimmat naurut. Pänttäämisen vastapainoksi koulu järjesti vaihtelevasti aktiviteetteja ja pidempiäkin retkiä oppilaille, mikä auttoi ryhmäytymisessä ja uuteen maahan sopeutumisessa. Voin siis lämpimästi suositella Ahlania arabian (intensiivi)opinnoista kiinnostuneille!

Teksti: Kaisa Hemminki, teologian ja uskonnontutkimuksen maisterivaiheen opiskelija

kaisa.h95[at]gmail.com

Lessane Arabi Center

Marrakesh, Marokko

Matkasin joulukuun alkupuolella kuukaudeksi erittäin intensiiviselle arabian kielen kurssille Marrakeshiin, Marokkoon. Matka taittui edullisesti ja sujuvasti Norwegianin suorilla lennoilla kyseiseen kaupunkiin

Lessane Arabi Center, hyvällä paikalla sijaitseva kaikin puolin mukava kielikouluni ylitti kaikki odotukset. Kolme korkeasti koulutettua nuorta naista luotsasi minua reilun 9€:n yksityistuntihinnalla vuorollaan arabian saloissa. Järjestelyt sujuivat joustavasti ja länsimaiseen aikakäsitykseen tottuneelle myös täsmällisesti. Tunnelma oli erinomainen ja opetus tasokasta. Keskityin itse standardiarabian opiskeluun, mutta kielikoulussa voi opiskella myös darijaa, Marokon puhekieltä

Marrakesh oli ideaali kurssittelupaikka suomalaiselle arabian opiskelijalle: arabiakulttuuria ja islamia mutta myös maallistuneempaa elämänmenoa sopivassa ja sujuvassa suhteessa. Koululla on vuokrattavana sen yläkerrassa sijaitsevasta asunnosta huoneita opiskelijoille noin 160€:n kuukausihintaan. Marokossa eläminen on myös muutoin yllättävänkin edullista – esim. joka-aamuinen taksikyytini kielikoululle kustansi kokonaiset 0,65€. Historiaa ja kulttuuria on tarjolla erityisesti kaupungin keskustassa. Marrakeshista käsin on helppoa tehdä päiväretkiä lähiympäristöön

Lisätietoja kielikoulusta ja mahdollisista kursseista saa sen johtajalta Salimilta (infolessane@gmail.com) sekä www-sivuilta www.arabic.ma

Teksti: Katja von Schöneman, Kielten maisteriohjelman opiskelija, Afrikan ja Lähi-idän kielten opintosuunta, pääaineena arabian kieli. Matkalle myönnetty FIME:n apuraha.

katja.von.schoneman[at]gmail.com

The post Kokemuksia arabian opiskelusta ulkomailla appeared first on .

Opintomatkat ovat epäilemättä LIO:n toiminnan kohokohtia ja viime maaliskuussa saimme taas nauttia yhdestä innoittavasta ja silmiä avaavasta matkasta, joka tällä kertaa suuntautui Egyptiin. Matkalla tutustuimme monipuolisesti Egyptiin ja opimme paljon Egyptin historiasta ja nykytilanteesta. Vierailimme monissa mielenkiintoisissa paikoissa, kuten Al-Azharissa, Suomen suurlähetystössä Kairossa sekä Ruotsalaisessa instituutissa Alexandriassa.

Matkalla näimme monta eri puolta Egyptistä. Näimme niin hyvin rikasta New Cairoa kuin Kairon köyhää slummialuettakin ja kuulimme niin valtion propagandan värittämää puhetta Alexandian TV-asemalla kuin valtiokriittistä luentoa Kairon Amerikkalaisella yliopistolla. Tutustuimme egyptiläisiin yliopisto-opiskelijoihin ja kuulimme heidän ajatuksiaan Egyptin nykytilanteesta ja siitä, millaista on olla korkeasti koulutettu nuori Egyptissä. Nykytilanteen arvioimisen vastapainoksi vierailimme Egyptiläisessä museossa ja Gizan pyramideilla ihailemassa tuhansien vuosien takaista historiaa. Pääsimme kuuntelemaan myös niin perinteistä egyptiläistä Zar-musiikkia kuin Egyptin ja Suomen välistä Musical Bridge konserttia Kairon oopperatalolla. Vierailimme niin kirkossa, moskeijassa kuin synagogassakin ja pääsimme jopa pariin otteeseen Egyptin televisioon. Kaikki tämä sekä paljon muuta mahtui viikon mittaiseen opintomatkaamme, joka oli todella tiivistahtinen mutta yhtälailla antoisa ja opettavainen kokemus, jota varmasti kukaan meistä ei unohda koskaan.

Tässä muutamia kuvia matkan varrelta!

Teksti ja kuvat: Iida Markkanen, Lähi-idän tutkimuksen ensimmäisen vuoden sivuaineopiskelija sekä LIO:n somevastaava

The post Opintomatka Kairoon appeared first on .

EGYPTI

Faaraon unelma – uusi Suezin kanava oli Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Sylvia Akarin esitelmän aihe. Uuden kanavan, joka on oikeastaan nykyisen yksikaistaisen kanavan laajennus, on tarkoitus muuttaa Egyptin talous, nostaa se ja maan kulttuuri, sekä kaikki muukin uuteen nousuun. Uudistus tuplaa kanavan kuljetuskapasiteetin, tuo rahaa ja luo työpaikkoja. Rahan tarve onkin erityisen suuri maan yhden merkittävimmän tulonlähteen, turismin, romahdettua arabikevään 2011 jälkeen. Jos aihe kiinnostaa lisää, voivat arabian kielen taitoiset katsoa mainosvideon kanavasta.

Kanavan rahoitus on varsin mielenkiintoinen: siihen ei käytetä ollenkaan ulkomaista rahaa, vaan tarvittavat tulot haalitaan kasaan Egyptin sisäisesti myymällä kanavan osakkeita. Rakennusurakkaan on arvioitu kuluvan 3 vuotta, mutta kenraali Abdel Fattah el-Sisi on ilmoittanut sen valmistuvan vuodessa, jolloin maata tulisi kaivaa noin 1 000 000 m³ päivässä. Armeija vastaa rakentamisesta, mikä on yksi lukuisista esimerkeistä siitä, miten tärkeä taloudellinen tekijä armeija on kaikilla elinkeinoelämän osa-alueilla.

Rahoituksen lisäksi ongelmallista on se, ettei minkäänlaista ympäristöarviota ole tehty ja   rakentamisen suunnitelmat ovat muutenkin puutteellisia, minkä johdosta on syntynyt yllättäviä menoeriä. Myös julkisuudessa on esitetty kriittisiä puheenvuoroja siitä, onko kanavan rahallinen merkitys ja tuotto ylipäätään mahdollista. Lisäksi laajennus toistaa Suezin kanavan jo ennestään väkivaltaista historiaa; nyt ympäröivissä kylissä 1500 kotia on tuhottu ja 5000 on uhattuina. Jos talonsa kohtalosta uskaltaa valittaa, on tiedossa vankilareissu.

Ei ole ensimmäinen kerta Egyptin historiassa, kun maan johtaja päättää uransa alkutaipaleella ryhtyä johonkin mittavaan uudistus- tai rakennusprojektiin. Nasserin aikakaudella käynnistettiin mm. mittava maatalousreformi ja Hosni Mubarakilla oli Toshka-projekti, jonka tarkoituksena oli tehdä osasta Saharan aavikkoa uusi Niilin laakso. Toshkasta on nyt tullut egyptiläisille synonyymi suuruudenhulluille projekteille. On kiinnostavaa nähdä, kaatuuko Suezin kanavan laajentuminen samaan kategoriaan.

Helsingin yliopiston yleisen historian dosentti Risto Marjomaa yleisöstä huomautti, että Sisin mittavassa hankkeessa tavoitteena ei välttämättä ole itse kanava, vaan omaisuuden siirto projektin varjolla uusiin käsiin eli armeijalle. Historiassa autoritaariset johtajat yleensä aloittavat tällaisilla suurhankkeilla. Esimerkiksi Gamal Abdel Nasser aikanaan kansallisti kyseisen kanavan nopeasti valtaan päästyään. Nyt on vuorossa kenraali Sisin hanke.

SYYRIA

“Muutama sana Syyrian sotkuista”. Näin aloitti Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimukseen erikoistunut professori Hannu Juusola esitelmänsä. Hänen mukaansa Syyrian konflikti on huonosti tunnettu, vaikka se on ollut mediassa paljon esillä. Siitä kertovat lähteet ovat pääosin tunteellisia tai romantisoivia ja on olemassa paljon epäselvyyksiä ja kysymyksiä, joihin ei ole vakavasti otettavia tutkimuksia vastauksiksi.

Yksi suurimpia ja merkittävimpiä kysymyksiä “sotkuihin” liittyen on, miksi Syyrian kehitys on ollut niin erilaista verrattuna esimerkiksi Tunisiaan tai Egyptiin. Alkutilanne oli kuitenkin samanlainen kuin muualla arabikevääseen osallistuneissa maissa. Syyriassa kapina lähti liikkeelle maaseudulta, josta se levisi nopeasti kaupunkeihin. Huhtikuussa 2011 mielenosoittajat vaativat Bashar al-Assadin syrjäytymistä ja regiimin vaihtoa. Tähän vastattiin väkivallalla. Kesäkuussa alkoi merkittävä aseellinen vastarinta: nyt kyseessä ei ollut enää mielenosoitus, vaan oikea kansannousu. Vuonna 2012 EU ja Punainen risti julistivat konfliktin kärjistyneen sisällissodaksi ja vuoden 2013 lopussa alkoi hallituksen uusi aseellinen nousu. Kuluva vuosi onkin sitten ollut ISIS:in vuosi, joka hallitsee kolmasosaa Syyrian maa-alueesta.

“Miksi regiimi ei kaatunut? Miksi Syyriassa ei käynyt niin kuin Tahririn aukiolla Egyptissä, joka täyttyi oikeuksiaan vaativista kansalaisista? Miksi Damaskoksen kaduilla ei marssittu vaatimassa regiimin kaatumista?” Juusola kysyi yleisön puolesta. Hänen mukaansa yksi vastaus näihin kysymyksiin on, että suurimmat kaupungit Aleppo ja Damaskos eivät lähteneet kapinaan mukaan, mikä vaikeutti opposition toimintaa. Damaskoksen kauppiaat eivät tukeneet kansannousua, minkä ansiosta regiimi selviytyi. Kansannousu oli myös vahvasti profiloitunut maaseudun kapinana ja sosiaalisena liikkeenä. Assadin uudistukset olivat maaseudun kustannuksella hyödyttäneet eniten kaupunkeja, joissa regiimin kannatus oli vahva. Konflikti ei siis ole luonteeltaan vain eri ryhmien välinen, eli sektariaaninen, taistelu.

Lisäksi Syyrian hallinto oli erityyppinen kuin esimerkiksi Egyptin. Jälkimmäisessä oli, ja on yhä, hyvin hierarkkinen ja autoritaarinen järjestelmä, kun taas Syyriassa toimi oligarkki-järjestelmä, jossa valta ei varsinaisesti kuulunut kenellekään. Pelkona oli, että jos yksi toimija poistettaisiin tästä poliittisesta kentästä, koko järjestelmä romahtaisi. Tämän takia niin harva korkean profiilin toimija lähti mukaan vastarintaan.

Miksi mielenosoituksena alkaneesta kapinasta ja kansannoususta tuli lopulta aseellinen sisällissota? Tarkoituksena oli, ettei tilanteeseen puututtaisi ulkopuolelta, väkivalta minimoitaisiin eikä tilanne kehittyisi sektariaaniseksi. Näin ei käynyt. Tällä hetkellä kyseessä on alueellinen konflikti, jossa väkivalta on useiden osapuolten keskinäistä itsepuolustusta ja kaikki ovat sodassa kaikkia vastaan. Yhtenä syynä tähän on shiiojen ja sunnien välien kiristyminen, mikä näkyi myös armeijan tasolla, senkin ollessa uskonnollisesti eroteltu. Upseereista suurin osa oli shiioja, kun taas miehistöstä sunneja.

Kaiken kaikkiaan kyseessä oli lämminhenkinen ja rento tapahtuma, jossa yleisöä niin, ettei kaikki mahtuneet istumaan Tieteiden talon saliin 505. Antoisaa oli myös käsiteltävien aiheiden laajuus: muutaman tunnin aikana saatiin välitettyä kattava kuva niin Iranin sisäpoliikasta, uuden Faaraon mahtipontisista hankkeista ja tilannepäivitys Syyrian pitkään jatkuneesta konfliktista.

Merilii Mykkänen

The post Miten menee Lähi-itä? appeared first on .

Lähi-idän opiskelijoiden viimeisimmällä työelämävierailulla tutustuttiin Helsingin Sanomien ulkomaantoimitukseen. Ulkomaantoimittajan työtehtäviä tilaisuudessa esitteli entinen Kairon-kirjeenvaihtaja Jukka Huusko, joka on viime vuosina raportoinut eri puolilta Lähi-itää. Kolmisenkymmentä mukaan mahtunutta opiskelijaa kuulivat ekskursion aikana paitsi HS:n ulkomaantoimituksesta myös siitä, kuinka Huusko päätyi toimittajaksi ja millaista ulkomaankirjeenvaihtajan työ Lähi-idässä on.

Aiheiden syvempi tuntemus auttaa toimittajan työssä

Monia varmasti kiinnostaa, kuinka HS:n ulkomaantoimittajaksi päädytään. Huuskon mukaan formaali journalistikoulutus ei missään nimessä ole edellytys toimittajan työlle, vaan tärkeää on syvempi osaaminen tietyillä aloilla. Huusko itse on esimerkiksi opiskellut antropologiaa. ”Varmasti se on auttanut minua kirjoittamaan asioista ihmisten näkökulmasta”, hän pohtii. Huusko suositteleekin toimittajaksi tähtääviä hyödyntämään opinnoissa saamiaan erityistaitoja.

Entä kuinka Lähi-itään voi erikoistua toimittajan työssä? Oliko esimerkiksi Huuskolla alusta lähtien päämääränä keskittyä työssään juuri Lähi-idän tilanteeseen?  Huuskon kertomus omasta taustastaan on lähes täysin päinvastainen. ”Kymmenen vuotta sitten Lähi-itä ei olisi voinut vähempää kiinnostaa”, hän tunnustaa. Hän kertoo aikoinaan ajatelleensa, että Lähi-idästä kirjoitetaan aivan liikaa, ja sen seurauksena monien muiden alueiden kiinnostavat uutiset jäävät huomiotta.

Käännekohta tapahtui kuitenkin vuonna 2006, kun Huusko oli kesätöissä MTV3:lla Hizbollahin ja Israelin välisen sodan aikoihin. Syvempi kiinnostus Lähi-idän tilannetta kohtaan heräsi, ja Huusko alkoi perehtyä aiheeseen kirjallisuutta ahmien. Ensimmäinen Lähi-idän-työkomennus tarjoutui tammikuussa 2009: Hamasin ja Israelin välillä puhkesi avoin sota, ja Huusko lähti Gazan rajalle raportoimaan tilanteesta.

Kirjeenvaihtajaksi Kairoon

Kun arabikevät alkoi tammikuussa 2011, Huusko oli omien sanojensa mukaan ”jo jonkin verran kartalla Lähi-idän tilanteesta”. Egyptin mielenosoitusten yltyessä Huusko lähetettiin tammikuun loppupuolella HS:n raportointikeikalle Kairoon. Tämä tapahtui verrattain varhaisessa vaiheessa, ja Huusko kehuukin HS:n päätöksiä toimittajien lähettämisestä ulkomaille ripeiksi.

Vaikka presidentti Hosni Mubarak erosi 11.2.2011, levottomuudet Kairossa eivät suinkaan päättyneet, vaan jatkuivat jopa entistä kovempina. Niinpä Huusko lähti HS:n kirjeenvaihtajaksi Kairoon syksyllä 2011 kokonaiseksi vuodeksi.

Seurannutta vuottaan Kairon-kirjeenvaihtajana Huusko kuvailee ”rankaksi, hurjaksi ja mielettömän mielenkiintoiseksi”. Uutisvyörytyksen ja levottomuuksien keskellä Huuskon mielessä kävi usein, että tilanne ei voi päättyä hyvin. Jotenkin tilanne ei kirjeenvaihtovuoden aikana kuitenkaan räjähtänyt lopullisesti käsiin.

Pienen maan mediat pääsevät liikkumaan vapaammin

Kirjeenvaihtajan tehtäviin kuuluu usein myös varsinaisen asemapaikan lähialueilla vierailu, ja myös Huusko matkusti tiuhaan Kairon ulkopuolelle. Sen lisäksi että hän matkusteli laajasti Egyptin sisällä, Huusko kävi Tunisiassa, Libyassa, Libanonissa, Qatarissa, Israelissa ja palestiinalaisalueilla sekä kaksi kertaa Syyriassa.

Pienestä maasta tuleminen ja verrattain tuntemattoman sanomalehden edustaminen antoivat Huuskolle toisinaan etulyöntiaseman. Esimerkiksi toimittajille vaikeaksi maaksi tunnetun Syyrian kohdalla hän päätti ottaa riskin ja mennä maahan virallista reittiä pitkin toimittajaviisumilla. Samalla kun länsimaisten jättilehtien toimintaa rajoitettiin rankasti, Huusko sai HS:n edustajana liikkua yllättävän vapaasti.  Tähän myötävaikutti luultavasti se, että Suomea ja Helsingin Sanomia ei pidetty Syyriassa poliittisesti erityisen merkittävinä.

Erityisen vahvana teemana Huuskon kertomuksista välittyy se, että ulkomaankirjeenvaihtajan työ ei ole yksilösuoritus. Avustajat, kuvaaja ja kontaktiverkosto ovat kaikki tärkeitä juttujen löytämisen ja osuvan raportoinnin kannalta. Lisäksi paikallisen toimittajan eli ”fikserin” apu on yleensä korvaamatonta. Paitsi että paikallisten kontaktiverkostojen kautta saa tietää mielenosoituksista, tapahtumista ja jutunaiheista, voi niiden kautta myös päätyä oikeaan paikkaan oikealla hetkellä.

Mikään juttu ei ole hengen arvoinen

Epävakailla alueilla työskentelevät toimittajat joutuvat välillä myös vaaratilanteisiin. Huuskon mukaan ulkomaisiin toimittajiin suhtaudutaan Lähi-idän maissa pääosin vieraanvaraisesti, mutta poikkeuksiakin löytyy. Vallankumouksen ja levottomuuksien pitkittyessä osa egyptiläisistä alkoi suhtautua vihamielisesti ulkomaisiin, myös toimittajiin.

Syyriassa hallinnon ja toimittajien välit ovat puolestaan olleet huonot keväällä 2011 alkaneen kansannousun alusta lähtien. Syyrian hallitus on sotatoimissaan osoittanut suurta piittaamattomuutta toimittajien turvallisuutta kohtaan, mikä on johtanut kuolemantapauksiinkin. Vastakohtana tälle Syyrian kapinalliset ovat alusta saakka pyrkineet ylläpitämään hyvät välit ulkomaisiin toimittajiin.

Vaaroista huolimatta toimittajana voi työskennellä kriisialueillakin. ”Turhia riskejä ei kannata ottaa”, Huusko kuitenkin muistuttaa, ”mikään uutinen ei ole hengen arvoinen”.

Teksti ja kuvat: Henri Virta

The post ”Rankkaa, hurjaa ja mielettömän mielenkiintoista” – Lähi-idän opiskelijoiden vierailu HS:n ulkomaantoimitukseen appeared first on .

”Itsensä puolustaminen on valinta” julistaa Seba (näyttelijä Nelly Karim) yleisönään oleville naisille. Valinnan tekeminen vaatii kuitenkin suunnatonta sisua tilanteessa, jossa ympäröivä yhteiskunta oikeuslaitoksesta omaan lähipiiriin tahtoo ummistaa silmänsä tapahtuneelta vääryydeltä, seksuaaliselta ahdistelulta. Yleisyyteensä suhteutettuna seksuaalinen häirintä pysyykin verrattain näkymättömissä, sillä sen tuottama häpeä saa naiset käsittelemään kokemuksensa vaikenemalla.

Puolustautuako lailla vai hiuspinnillä?

Fayza, Nelly ja Seba valitsevat kuitenkin toisin. Cairo 678 punoo yhteen kolmen naisen tarinat osoittaen, että ahdistelun kohteeksi joutuminen ei katso yhteiskunnallista asemaa, vaatteiden määrää tai tyyliä. Sen sijaan se kiinnittyy ilmiönä vahvasti laajempaan yhteiskunnalliseen taustaan sekä oman arjen muihin ulottuvuuksiin. Nämä tekijät vaikuttavat myös vastareaktioihin – turvautuako aseenaan oikeusjärjestelmään vai kenties hiuspinniin?

Cairo 678:n käsikirjoitus on ammentanut esimerkkinsä tositarinoista, muun muassa ensimmäisestä Egyptissä seksuaalisesta häirinnästä nostetusta oikeusjutusta, joka päättyi vasta hiljattain vuonna 2008.

Kanteita nostettiin kuitenkin myös elokuvan julkaisemisen jälkeen. Ensi-illan jälkimainingeissa Egyptissä koettiin tilastollinen piikki nostettujen häirintäsyytteiden osalta. Ahdistelijoiden lisäksi syytösten kohteeksi päätyi myös itse elokuva – sen nähtiin muun muassa kannustavan naisia miesten pahoinpitelyyn sekä tahraavan Egyptin maineen. Tabuun tarttunut elokuva onnistui siis todella nostattamaan keskustelua, mutta myös rohkaisemaan häirintää kokeneita naisia puolustamaan oikeuksiaan.

Arabikevät toi mukanaan politisoituneiden seksuaalirikosten aallon

Cairo 678 sai ensi-iltansa suuren yhteiskunnallisen murroksen aattona, vain hieman ennen arabikevään rantautumista Egyptiin. Elokuvan kuvaamat arjen ahdistelutilanteet ovat sittemmin saaneet rinnalleen politisoituneet seksuaalirikokset, jolloin uhreiksi on valikoitu erityisesti naispuolisia mielenosoittajia ja toimittajia.

Tällä kertaa monet naiset ovat aktiivisesti tuoneet rikoksia päivänvaloon. Eräs pahamaineisiin neitsyystesteihin pakotetuista mielenosoittajista on jopa historiallisesti haastanut Egyptin armeijan oikeuteen teosta. Nähtäväksi jää, toteutuuko oikeus ja päätyykö myös vallankumouksen naisten tarina vielä jonain päivänä valkokankaalle.

Taina Renkonen, 25. syyskuuta 2012

• Cairo 678 esitetään R&A:ssa vielä keskiviikkona 26.9.2012 klo 16 (Maxim 2).
• Elokuva Rakkautta ja anarkiaa -festivaalin nettisivuilla: http://hiff.fi/elokuvat/cairo-678/

The post Vielä ehdit elokuviin! Seksuaalista ahdistelua Egyptissä kuvaava Cairo 678 R&A-festivaaleilla appeared first on .

Maaliskuussa pidettiin Kairon yhdeksäs jazz-festivaali. Festivaalin iskulause ”Egypt is fine” kuvaa taiteilijoita, jotka eivät lopeta työtään, olivat yhteiskunnalliset asiat millä tolalla tahansa. Hallitsijat vaihtuvat ja ihmiset jatkavat mielenosoituksia, mutta musiikki pysyy.

Kairon jazz-festivaalin johtajan Amr Salahin mukaan underground-musiikki ei välttämättä ole taloudellisesti tuottoisinta, mutta se edustaa taiteilijoiden todellista ääntä. Näin uutisoi sanomalehti Egypt Independent. Viimeisen vuoden aikana kansannousu on ollut monen taiteilijan inspriraationlähteenä ja underground-musiikista on tullut yhä suositumpaa.

Kansannousun huuma tuntuu keikoilla

Kansannousu näkyy Kairossa myös yksittäisten artistien keikoilla ja esimerkiksi Cairokeen ja Ramy Essamin konserteissa yleisö on Tahririn hengen huumassa.  Yleisö osaa etenkin kansannoususta kertovat kappaleet ulkoa, ja niiden lomassa kuuluu Tahririlta tuttuja huutoja. Välispiikit ovat lähes pelkästään maan poliittista tilaa ruotivia ja ne kannustavat ihmisiä jatkamaan vallankumousta.

Cairokee ja Ramy Essam nousivat kuuluisuuteen viime vuoden kansannousun aikaan. Ramy Essam esiintyi yksin Tahririlla ja jatkoi soittamista huolimatta viranomaisten pahoinpitelystä. Egyptiläiset nuoret löysivät myös Cairokeen kun se alkoi covereiden sijaan esittämään omia kappaleitaan – jotka kertoivat kansannoususta.

Lauluissa vaaditaan leipää, vapautta ja yhteiskunnallista tasa-arvoa kansalle sekä uutta, inhimillistä johtajaa Egyptille. Joissain kappaleissa kansannousu esitetään romantisoituna. Cairokeen laulussa Ya El Medan lauletaan ”Oi, aukio, missä olet ollut kaikki nämä vuodet”. Lauluista käy hyvin ilmi, mikä on ollut egyptiläisten viime vuoden puheenaihe numero yksi. Kansannoususta otetaan tällä hetkellä kaikki irti.

Jazz-festivaalilla musiikki oli pääosassa

Jazz-festivaaleilla tunnelma oli rauhallisempi kuin Cairokeen ja Ramy Essamin keikoilla, ja vallankumouksen vaikutukset näkyivät lähinnä kulisseissa: festivaaleja yritettiin laajentaa kaduille, kaiken kansan nähtäville, mutta turvallisuussyistä suunnitelma jouduttiin hylkäämään.  Itse festivaaleilla musiikki oli pääosassa ja tarjolla oli niin egyptiläistä ja ulkomaalaista kuin modernia ja perinteistäkin jazzia.

Tiina Hyyppä ja Eveliina Karhu, 11.5.2012

Cairokee: www.facebook.com/cairokee ja www.youtube.com/user/Cairokee

Ramy Essam: www.facebook.com/RamyEssamOfficial ja www.youtube.com/user/RamyEssam1

Kairon Jazz-festivaalin esiintyjien musiikkia:

• Eftekasat www.myspace.com/eftekasat
• Elisabeth Lohninger www.myspace.com/lohninger

The post Egypt is fine…? appeared first on .

Opiskelu instituutissa

Olemme Helsingin yliopiston opiskelijoita ja tämän kevään vaihdossa Kairon yliopistossa. Opiskelemme Kairon yliopiston tiloissa toimivassa instituutissa (Center of Educational Services) standardiarabiaa. Instituutissa arabian opetus jakautuu kuuteen tasoon; sijoitus määräytyy ennen opetuksen alkamista suoritettavalla tasokokeella. Ensimmäinen taso ei vaadi aikaisempaa arabian taitamusta, mutta ylemmillä opetuksen tahti ja vaatimukset kasvavat.

Opetusta on kolmesti viikossa, neljä tuntia kerrallaan. Opettajat ovat arabiaa äidinkielenään puhuvia ja puhuvat vaihtelevissa määrin myös englantia; tunnit pidetään kuitenkin lähes yksinomaan arabiaksi.

Erona suomalaiseen opetuskulttuuriin voisi mainita opettajan (ylenpalttisen) kannustavuuden. Kaikki, mitä suustasi päästät on mahtavaa, hienoa ja upeaa, ممتاز, رائع, ja احسنت. Väärille vastauksille ei tuhahdella, vaan niitäkin kehutaan, ja vasta sitten todetaan, että aivan tätä ei nyt haettu. Mikäli pelkäät avata suusi luokkahuoneessa, nämä tunnit ovat oiva keino päästä eroon tuosta turhasta pelosta.

Käytännön järjestelyt

Instituuttiin opiskelemaan pääsy vaatii tietojemme mukaan kirjeen omasta suurlähetystöstä sekä kaksi värillistä passikuvaa. Instituutista saa mallin kirjeestä. Kysy ala-aulassa Abdullahia, ja sinut ohjataan oikeiden ihmisten puheille.

Valtaosa muista opiskelijoista on työssäkäyviä tai muista syistä Egyptissä asuvia. Instituutin opetus on maksullista: yksi taso kestää puolitoista kuukautta ja maksaa LE 700 (noin 90 euroa).

Muita opiskelumahdollisuuksia

Muista opiskelumahdollisuuksista Kairossa allekirjoittaneilla on kokemusta ainoastaan yksityisestä tuutoroinnista – toisen käden tietoa myös yliopistojen opetuksesta. Yksityisopettajan saa helposti laittamalla kyselyn Cairo Scholars -listalle. Listalle liittyminen on kannattavaa myös asunnon hankkimista ajatellen.

Yksityisopetusta voi hankkia sekä puhekielessä että standardiarabiassa, ja tuntikohtainen hinta vaihtelee LE 50 molemmin puolin. Oman kokemuksemme mukaan yksityisopetus on tehokas keino oppia kieltä, ja opetusta voi hankkia omien aikataulujen ja mielenkiinnon mukaan.

Mikäli haluat päästä arabiankieliseen ympäristöön, mutta itse kielen päätoiminen opiskelu ei ole sinua varten, tarjoaa Kairon yliopisto englanninkielistä opetusta esimerkiksi politiikan ja talouden tutkimuksen tiedekunnassa (Faculty of Political Science and Economy). Kyseisen tiedekunnan opetus on korkeatasoista.

Muiden tiedekuntien opetuksesta emme ole kuulleet mairittelevia arviointeja. Kairon yliopistossa on lukukausimaksut, mutta eurooppalaiseen tasoon verrattuna summat eivät ole päätä huimaavia. Myös Nasr Cityn yliopistossa on mahdollista opiskella englannin kielellä, ja siellä opetus on ollut maksutonta.

Byrokratian oppitunti

Kairoon opiskelemaan halajavan on syytä varautua lukuisiin mutkiin matkassa. Erilaisia papereita ja leimoja täytyy hakea yliopistolta, instituutista, suurlähetystöstä ja kansainvälisten opiskelijoiden asioita hoitavasta toimistosta – aiempina vuosina tutuksi on tullut jopa opetusministeriö.

Yleinen byrokratian kanssa kamppailu tulee varmasti tutuksi, mutta se on paras nähdä ensimmäisenä oppituntina. Egyptissä opiskelu on mielestämme sen arvoista, joten neuvoisimme varautumaan muutaman viikon selvitystyöhön ja harjoittelemaan rentoutumistekniikoita jo etukäteen.

Eveliina Karhu ja Tiina Hyyppä, 11.2.2012

The post Arabiaa Egyptissä appeared first on .