Maanantaina 21.3. Hietalahdenrannassa keskusteltiin keskustelemisesta. Miten keskustella järkevästi kulttuurista ja uskonnoista tämänhetkisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa? Miten voimme edistää dialogia erilaisten käsitysten, elämäntapojen, uskomusten ja katsomusten välillä? Anna Lindh –säätiön Suomen verkoston Muuttuvat kaupungit –yhteishankkeen työpaja oli alkamassa. Keskustelijoita löytyi yhteiskunnan jokaiselta nurkalta: tutkija, opettaja, kansalaisaktiivi, muusikko, taiteilija, monikulttuurisuustyön asiantuntija, sekä tietenkin muutama opiskelija.

Työpaja avattiin kahdella puheenvuorolla. Ensimmäisen piti Sari Hammar Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Hän esitteli Diakin Jyvä-hanketta, jossa pyrittiin tukemaan maahanmuuttaja- ja monikulttuurijärjestöjen toiminnan kehittämistä ja arviointia. Hammar korosti tällaisessa työssä kulttuurisen ja uskonnollisen lukutaidon merkitystä. Uskonnosta, kulttuureista ja arvoista puhumisesta on tullut yhteiskunnallisesti näkyvämpää, ja vuoropuhelun mahdollistamiseksi täytyy kyetä arvioimaan myös omaa arvopohjaa ja sen perusteita. Ilman oman itsen tuntemista voi olla vaikeaa ymmärtää toista, vaikka informaatiota olisikin liikkeellä.

Toisen alustuksen piti Päivi Katila, joka toimii rehtorina Strömbergin koulussa. Koulu pyrkii toiminnallisen oppimisen kautta edistämään monikulttuurisuutta ja avoimuutta erilaisia katsomuksia kohtaan. Katilan tunnuslauseena ovat Irja Askolan sanat ”sydämellinen uteliaisuus”. Koulun toiminta perustuu tiedon jakamiseen, ymmärryksen lisäämiseen sekä yhteiskunnallisten taitojen kehittämiseen: uskonnot ja kulttuurit pyritään tuomaan esille avoimesti mutta ei-arvottavasti. Koulussa on esimerkiksi juhlittu muslimien Id-juhlaa somaliperintein, pääsiäistä ortodoksimenoin ja tehty virpomisnäytelmä. Vanhempien ottaminen mukaan toimintaan on tärkeää, sillä dialogin tulee tapahtua myös perheiden sisällä ja välillä.

Alustusten jälkeisessä työpajatyöskentelyssä pohdittiin konkreettisia keinoja lisätä dialogia. Esiin nousi ajatuksia aina siitä, miten keskustelussa käytetyt käsitteet (kuten ”maahanmuuttaja”) vaikuttavat dialogiin, siihen, miten pienyritysten raskas verotus vaikuttaa maahanmuuttajien työllistymiseen.

Keskeiseksi toimintamuodoksi nähtiin ruohonjuuritason yhteistyö ihmisten välillä esimerkiksi jalkapallon ja muiden harrastusten, taiteen ja muun kulttuurin kautta. Näin voidaan paremmin nähdä toinen ihmisenä, jolla on samanlaisia kiinnostuksen kohteita. Yksittäisien tarinoiden esiin tuominen on myös tärkeää: ihminen voi edustaa itseään, ei pelkästään kulttuuriaan. Ihmisyys muodostuu niin monen tekijän kautta, että identiteetin typistäminen tiettyyn lokeroon on mahdotonta. Identiteetti ei ole staattinen.

Tiedon siirtyminen toimijalta toiselle koettiin ongelmalliseksi ja asiantuntijatiedon nähtiin kulkevan aina jälkijunassa tilanteisiin nähden. Näin ollen nähtiin tärkeänä edistää dialogi- ja vuorovaikutustaitojen opetusta esimerkiksi kouluissa. Toisaalta asiantuntijatiedon merkitystä korostettiin siinä, että nähdään laajempi kuva esimerkiksi ongelmallisista yhteiskunnallisista rakenteista.

Keskustelua olisi riittänyt vielä toista samanlaista työpajasessiota varten. Yleinen mielipide oli kuitenkin, että paras perusta dialogille on arjen kohtaamiset, ihminen ihmiselle.

*Lähi-idän opiskelijat on ollut mukana Anna Lindh -säätiön Suomen verkoston yhteishankkeessa jo viime vuodesta lähtien. Viime syksynä käynnistetty yhteishanke ”Muuttuvat kaupungit” käsittelee monikulttuuristen kaupunkien haasteita ja pyrkii tarjoamaan eri tahojen toimijoille niin akatemian, kansalaisjärjestökentän kuin viranomaisten puolelta mahdollisuuksia verkostoitua ja etsiä ratkaisuja.

Työpaja järjestettiin yhteistyössä uskontotieteilijöiden ainejärjestön Mythoksen, Midde Eastern Film and Arts Festivalin MEFAn sekä kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUksen kanssa.

Teksti ja kuvat: Saana Sarpo

The post Monikulttuurisuus, moniuskontoisuus – missä dialogi? appeared first on .