Maanantaina 18.4. kymmenhenkinen joukko otti osaa LIO:n ekskursiolle ulkoasiainministeriön Afrikan ja Lähi-idän osastolle. Vastassa meitä oli osaston Lähi-idän puolen työntekijöitä, olihan kyseessä kuitenkin Lähi-idän opiskelijoiden visiitti.

Ekskursiolle osallistuneet olivat kiinnostuneita muun muassa siitä, millaisia työmahdollisuuksia ulkoministeriöllä on opinnoissaan Lähi-itään suuntauneille, millaista koulutus- ja työtaustaa osaston työntekijöillä itsellään on ja mitä Afrikan ja Lähi-idän osastolla oikeastaan edes tehdään.

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan yksikköön kuuluu tällä hetkellä 17 henkilöä, koko Afrikan ja Lähi-idän osastoon noin 50, kun koko ulkoasiainministeriö työllistää maailmanlaajuisesti yli 2000 henkilöä. Osaston tehtäviin kuuluu kokonaisvaltaisesti valtiollisten suhteiden hoito kohdealueen maihin, joita Lähi-idän yksiköllä on noin 20. Lähetystöjä kohdealueella on kymmenen. Valtiollisten suhteiden hoito voi olla taloudellista – Egypti ja Saudi-Arabia ovat esimerkiksi Suomen perinteisiä kauppakumppaneita – poliittista tai kulttuurista. Osaston kautta muun muassa kanavoidaan kehitysapua sekä jaetaan tietoa kohdealueesta muulle ministeriölle.

Kun tiukka hierarkia ja hitaahkot ylenemismahdollisuudet ovet ehkäpä ulkoministeriöuran huonompia puolia, matkustelu ja vaihtuvat tehtävät ovat tunnetusti työnkuvan ominaisuuksista niitä mukavimpia. Yhdessä pestissä ollaan kerralla muutama vuosi, minkä jälkeen siirrytään seuraavaan tehtävään.

Miten ulkoasiainministeriöön sitten pääsee töihin? Perinteinen ja yksinkertaisin väylä uralle ulkoministeriöön on Kavaku-haku. Noin vuoden, kahden välin järjestettävässä haussa painotetaan vaihtelevasti erilaista osaamista. Lähi-idän yksikön työntekijöillä opintotaustaa oli esimerkiksi kauppatieteista, maailmanpolitiikasta ja ranskalaisesta filologiasta sekä oikeustieteestä. Ulkoministeriön töissä kielitaito on oleellista, mutta koska ulkoministeriön töissä työtehtävät vaihtuvat usein, on laaja-alaiselle, generalistiselle suuntautumiselle tilausta. Opintoja etenkin yhteiskuntatieteiden puolelta suositellaan.

Töitä ulkoministeriössä voi hakeutua kokeilemaan harjoittelun muodossa. Harjoittelijoita otetaan vuosittain niin eri osastoille kuin lähetystöihinkin. Huomattava on, että korkeakouluharjoittelijoilta vaaditaan harjoittelutukea. Ekskursiolla vihjattiin, että lähetystöt voivat palkata itsenäisesti töihin myös paikan päällä, joten niille voi tarjota osaamistaan, mikäli sattuu olemaan valmiiksi kohdemaassa.

Teksti: Elina Ilvonen / Kuvat: Wilhelmina Hindström