Hi, kiifak, ça va?
Vaikka Beirutissa arabiaa pääsee harjoittelemaan lähinnä taksikuskien kanssa, Libanon tarjoaa silti ainutlaatuisen paikan opiskella niin kielen klassista versiota kuin paikallista murrettakin.
Arabiaa amerikkalaisessa yliopistossa
Lähdin viime vuoden syyskuussa vaihtoon Lebanese American Universityyn Beirutiin. Vuosi oli pakollinen osa Lähi-idän politiikan opintojani ranskalaisessa yliopistossa Sciences Po:ssa, joten vaihtosopimus oli jo valmiiksi solmittu koulujen kesken. Myös moni opiskelukaverini päätyi Beirutiin syventämään arabian taitojaan.
Lebanese American Universityn (LAU) arabian kielikeskus SINARC (Summer Institute for Intensive Arabic & Culture) tarjoaa opetusta niin alkeis- ja keskitasolle kuin edistyneille. Kahden vuoden klassisen arabian eli fushan opintojen jälkeen sijoituin edistyneiden ryhmään.
SINARCin kesäkurssit ovat keskuksen suosituimpia, mutta itse opiskelin instituutissa kokonaisen lukuvuoden. Syyslukukaudella valitsin fushan, Libanonin murteen ja kirjoitustekniikan (Writing Skills) kurssit. Keväällä jatkoin fushaa ja murretta. Uutena lisänä opintoissani oli puolestaan käännöskurssi, jolla käännettiin englanninkielisiä tekstejä arabiaksi.
Koska olin ennen opiskellut pelkkää fushaa, murteen kurssi oli ehdottomasti yksi SINARCin parhaimmista anneista jo arkielämässä pärjäämisen takia. Kieliopin lisäksi harjoittelimme takseissa tinkimistä, päivittelimme Libanonin politiikkaa ja saimme vinkkejä niin hummuksen kuin tabbouleh-salaatin kokkaukseen.
Myös fushan tunnit osoittautuivat tehokkaiksi, sillä opettajamme puhuivat pelkkää arabiaa. Vaikka kolme tuntia klassista arabiaa kahdesti viikossa tuntui välillä puuduttavalta, erityisesti kevätlukukaudella opimme paljon hyödyllistä politiikkaan ja kirjallisuuteen liittyvää sanastoa.
Yksi Beirutin kalleimmista kielikouluista
Kaiken kaikkiaan SINARC tarjoaa hyvän vaihtoehdon arabian opinnoille Libanonissa. Tunneilla voi oppia paljon, mutta vapaa-aikaa jää runsaasti myös maahan tutustumiseen. Jos kursseista valitsee vain osan, ehtii samalla suorittaa vaikkapa harjoittelun.
Myös opettajat ja henkilökunta ovat päteviä ja avuliaita – joskus jopa liiankin. Kavereideni mukaan esimerkiksi alkeistasolla osa oppilaista ei aina edes vaivautunut tulemaan tunneille. Tämä luonnollisesti hidasti muun ryhmän edistymistä, sillä koulun johto oletti, että opettajat ottaisivat myös hitaimpien tarpeet huomioon.
SINARC on ainakin oman tuntemukseni mukaan yksi Beirutin kalleimmista – joskaan ei välttämättä parhaimmista – kielikouluista. Vaihto-oppilaana sain opiskella ilmaiseksi, mutta muille yhden lukukauden hinta kohoaa kursseista riippuen jopa useaan tuhanteen dollariin.
“Good morning, ya heloui!”
Sain kuulla moneen kertaan ennen Libanoniin lähtöäni, ettei maa ole paras paikka opiskella arabiaa. Ikävä kyllä maine pitää osittain paikkansa. Vaikka kuinka itsepintaisesti yrittäisi itse puhua paikallista kieltä, masentavan usein niin myyjät kuin omat kaveritkin vaihtavat automaattisesti englantiin.
Moni paikallinen puhuukin arabian lisäksi sujuvasti englantia tai ranskaa, tai jopa molempia. Samasta syystä paikallinen arabian murre muistuttaa välillä kaikkien kolmen sekoitusta. Vain bussin- ja taksinkuljettajien kanssa voi takuuvarmasti vaihtaa muutaman sanasen arabiaa.
Muuten elämä Libanonissa on pääosin helppoa ja mukavaa, vaikkakin päivittäiset sähkökatkokset, kaduilla tuijottavat miehet ja kesän kosteus välillä saattavatkin rasittaa vierailijaa. Toisaalta maa tarjoaa lukemattomia kohteita viikonloppuretkille kaupungeista vuorikyliin sekä maailmankuulua ruokaa.
Pienestä koostaan huolimatta Libanon on uskonnollisesti, poliittisesti ja sosiaalisesti äärimmäisen jakautunut maa, mikä tekee siitä ainutlaatuisen koko Lähi-idässä. Esimerkiksi Beirutin keskustassa ulkomaalaisen on mahdollista viettää lähes länsimaalaista elämää, joskin paljon enemmän kokemuksesta saa irti eri alueisiin ja niiden asukkaisiin tutustumalla.
Turvallisuustilanne heikkenee
Onko Libanonissa sitten turvallista? Omasta kokemuksestani voin sanoa, että viimeisen vuoden aikana tilanne on selkeästi huonontunut. Jopa osa SINARCiin ilmoittautuneista opiskelijoista perui tulonsa turvallisuustilanteen vuoksi.
Beirutissa elämä on jatkunut etelän Hizbollah-kortteleita lukuun ottamatta lähes normaalina, mutta muualla maassa matkustaessa saa olla yhä varovaisempi. Vaikka vaihtovuoteni aikana vierailin sekä Tripolissa että Bekaan laaksossa, enää en välttämättä matkustaisi samoille alueille ilman hyvää syytä. Kasvava syyrialaispakolaisten määrä, Libanonin hallinnon oma voimattomuus ja Hizbollahin osallistuminen Syyrian sisällissotaan eivät todennäköisesti tarkoita valoisampaa lähitulevaisuutta.
Vaikka tilanne on tasaisen epävakaa, en välttämättä neuvoisi ketään olemaan matkustamatta setripuiden maahan. Paljon itseään suojelee jo tiettyjä alueita välttelemällä sekä tyhmänrohkeuden unohtamisella. Mielenosoituksiin voi olla jännittävää mennä, mutta loppujen lopuksi paremman kuvan protesteista saattaa saada esimerkiksi mediaa seuraamalla.
Teksti ja kuva: Anna Kokko
Lisätietoa:
Muita kielikoulujua Beirutissa:
Institut français du Proche-Orient (IFPO)
Ystävieni kokemuksen mukaan erittäin tehokas arabianohjelma, jonka tavoitteena on valmistaa opiskelijoista niin taitavia arabian käyttäjiä, että he voivat tehdä tutkimustyötä kyseisellä kielellä. Vuoden ohjelman jälkeen ainakin ystäväni puhuivat ja lukivat arabiaa todella sujuvasti. Hakijoilta odotetaan vähintään kahden vuoden aikaisempia opintoja.
Moni tuttuni, joka viipyi Beirutissa vain muutaman kuukauden, opiskeli arabiaa Saifi-instituutissa. Keskus tarjoaa kursseja myös vasta-alkajille. Useimpien kurssien hinnat liikkuvat muutamassa sadassa dollarissa.
Arabic Program Designed Especially for You (ALPS)
Ilmeisesti erityisesti murteen opetukseen painottunut keskus, jossa voi suunnitella itselleen sopivan tuntimäärän sekä valita yksityis-ja ryhmätuntien välillä. Myös fushaa on mahdollista opiskella.
Lue myös aiempi juttu Lähi-idän opiskelusta ranskalaisessa Science Po:ssa:
