”En jaksa katsella kylmän rauhallisesti, minä haluan huutaa. Minä olen niin kuin kuka tahansa teistä, lauma jakomielitautisia apinoita yhdessä ruumiissa. Olen kala, joka kärisee uunissa, kun ulkona sataa kaatamalla. Vielä yksi kuva, niin suustani alkaa valua myrkkyä. Hymyile, äiti, jotta taatelit kypsyvät.”

Näin luotaa ajatuksiaan irakilaissyntyisen, Suomessa asuvan kirjailija Hassan Blasimin kirjoittaman Pillerinpyörittäjä-novellin päähenkilö. Pillerinpyörittäjä on yksi niistä 13 novellista, jotka sisältyvät Blasimin vuonna 2012 suomeksi ilmestyneeseen novellikokoelmaan Vapaudenaukion mielipuoli. Suomennoksen on laatinut arabiankielisen käsikirjoituksen pohjalta Sampsa Peltonen. Lähi-idän opiskelijoiden lukupiirin iloksi Peltonen vieraili piirin toukokuun tapaamisessa kertomassa kääntäjän työstä.

Kääntäminen kuin musiikin soittamista

Sampsa Peltonen vertaa kielen kääntämistä Bachin musiikin soittamiseen. Kääntäjän, kuten muusikonkin, on välttämätöntä luoda alkuperäisteoksesta oma tulkintansa. Lopputuloksessa tulkitsijan oma ääni ei kuitenkaan juuri saisi kuulua läpi, vaan yleisölle pitäisi pystyä tarjoamaan alkuperäisteokselle uskollinen tulkinta.

Vapaudenaukion mielipuolen kääntäminen oli kääntäjälle hyvin antoisa tehtävä. ”Blasimin kieli on niin monipuolista: kirjasta löytyy valtavan kauniita ja runollisia kohtia, ja toisaalta sitten taas hyvinkin makaabereja ja rujoja ilmauksia”, kuvaa Peltonen.

Arabiankielisessä tekstissä lyhyitä vokaaleja ei merkitä erikseen näkyviin, vaan vokalisaatio on itse pääteltävä kontekstista riippuen. Peltonen kertoo, että Blasimin kielen värikkyys aiheutti tässä suhteessa hänelle ajoittain päänvaivaa. Esimerkiksi eräässä kohdassa Peltonen pähkäili pitkään, mahtoiko Blasim tarkoittaa tietyllä ilmauksella ”kohtaloa” vai kenties ”siemennestettä”. Asia ratkesi lopulta vasta, kun Peltonen kysyi asiaa suoraan Blasimilta (vastaus löytyy kirjan sivulta 44). ”Usein kirjailijaan ei kuitenkaan ole mahdollista saada yhteyttä, ja silloin täytyy vain tehdä päätös sanan tulkitsemisesta itse”, Peltonen toteaa.

Tulkkina kulttuurien välillä

Suomentamiseen liittyy aina erilaisia kulttuurisidonnaisia kysymyksiä, joihin kääntäjän on yritettävä keksiä luovia ratkaisuja. Arabiankielistä tekstiä suomennettaessa muun muassa uskontoon liittyvät ilmaukset tuottavat tyypillisesti päänvaivaa kääntäjälle. ”Rukoileminen on tästä hyvä esimerkki”, Sampsa Peltonen kertoo. ”Jos kirjassa lukee, että joku henkilö rukoilee, se herättää suomalaisessa lukijassa mielikuvan ihmisestä, joka harjoittaa omaa henkilökohtaista uskoaan, usein nimenomaan yksin. Arabiankielinen lukija taas mieltää rukoilemisen aivan toisin: hänelle se tarkoittaa nimenomaan lähtemistä pois kotoa julkiseen tilaan, esimerkiksi moskeijaan, johon kokoonnutaan rukoilemaan yhdessä muiden kanssa.”

Arabiankielisen kirjan kuvaama maailma saattaa suomalaisesta lukijasta monin tavoin hyvin eksoottiselta ja myös vaikealta ymmärtää. Tästä syystä Sampsa Peltonen pyrkii omassa käännöstyössään käyttämään sellaista kieltä, joka vähentää lukijan vierauden tuntua. Esimerkiksi yleinen tervehdys ”salaam alaykum” kääntyisi sananmukaisesti ”rauha kanssanne”, mutta Peltonen suomentaa sen mieluummin arkimerkityksen mukaan, vaikkapa ”moi” tai ”terve”, ellei puhujan uskonnollisuus jotenkin erityisesti korostu tekstiyhteydessä.

”Tavoitteenani on, että kääntämiäni kirjoja voi aina lukea vaivattomasti sellainenkin ihminen, jolle Lähi-idän tapahtumat tai sanasto eivät ole ennestään tuttuja”, tiivistää Peltonen.

Parhaillaan Sampsa Peltonen suomentaa jo Hassan Blasimin seuraavaa novellikokoelmaa, joka ilmestyy lokakuussa 2013 nimellä Irakin purkkajeesus.

Teksti: Piia Raitavuo

Lisätietoa

Hassan Blasimin kotisivu: http://www.hassanblasim.com/

Lähi-idän opiskelijoiden lukupiiri:

Painaako tenttikirjallisuus mieltä? Olisiko kivaa lukea vaihteeksi kaunokirjallisuutta? Ja keskustella siitä muiden Lähi-idästä innostuneiden kanssa?

Jos vastasit kyllä, olet etsimämme henkilö. Lähi-idän opiskelijoiden keväällä 2013 perustettu lukupiiri on kokoontunut jo kaksi kertaa tavalla tai toisella Lähi-itään liittyvän kaunokirjallisuuden äärelle. Seuraavan kerran tapaamme syksyllä 2013 yliopiston syyslukukauden käynnistyttyä.

Lisää tietoa tapaamisista sekä luettavista kirjoista saat ilmoittautumalla lukupiiriin osoitteessa lahiidanopiskelijat@gmail.com.