Opiskelijaelämää maailmanpolitiikan polttopisteessä
Jos historiantutkijaa pyydettäisiin nimeämään maailman poliittisia ja uskonnollisia keskuspaikkoja vaikkapa 20, 200 tai 2 000 vuoden takaa, yksi vastaus toistuisi joka kerta: Jerusalem. Kahden kansan pääkaupunkina ja kolmen uskonnon pyhänä paikkana Jerusalem on säilyttänyt keskeisen asemansa halki vuosisatojen. Edelleenkään Jerusalemin merkitys ei näytä olevan ainakaan vähenemässä.
Ainutlaatuisen luonteensa takia Jerusalem alkoi aikanaan houkutella myös kahta teologian jatko-opiskelijaa, Mia Anderssén-Löfiä ja Anna-Liisa Tolosta. Åbo Akademissa opiskeleva Anderssén-Löf tutkii erilaisten juutalaisryhmien näkemyksiä Jerusalemin temppelin jälleenrakentamisesta. Helsingin yliopistossa opiskeleva Tolonen puolestaan vertailee tutkimuksessaan marttyyreja ja uskonnollisia esikuvia koskevia käsityksiä juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa. Jerusalemilla oli siis luonteva kytkös molempien tutkimukseen.
Kun molemmat naiset vielä hyväksyttiin Suomen Lähi-idän instituutin tutkijavierailuohjelmaan, Jerusalem-haave muuttui todeksi. Lokakuun puolivälissä he suuntasivat kaupunkiin yhdessä, Anderssén-Löf kolmeksi kuukaudeksi ja Tolonen kokonaiseksi vuodeksi.
Heprealaisen yliopiston ”ulkomaalaisella saarekkeella”
Anderssén-Löfin ja Tolosen opiskelupaikka on Jerusalemin heprealainen yliopisto ja tarkemmin ottaen yliopistoon kuuluva kansainvälinen Rothberg International School (RIS), jota Anderssén-Löf luonnehtii ”ulkomaalaiseksi saarekkeeksi Heprealaisen yliopiston suuressa meressä”. Suomalaisittain RIS ei ole kuitenkaan mitenkään pieni opinahjo: siellä opiskelee vuosittain noin 3 000 opiskelijaa 60:sta eri maasta.
Opiskelua RIS:ssa Anderssén-Löf ja Tolonen kuvailevat hieman koulumaisemmaksi ja tiukemmin järjestetyksi kuin mihin he ovat Suomessa tottuneet. Myöskään kriittistä suhtautumista ja oman kannan muodostamista asioihin ei heidän mielestään korosteta yhtä paljon kuin Suomessa. ”Esimerkiksi vanhojen tekstilähteiden kohdalla ei välttämättä aina tavoitella samanlaista kriittistä etäisyyttä kuin mihin olen Helsingissä tottunut”, Tolonen arvioi. Silti kummatkin ovat kokonaisuudessaan olleet erittäin tyytyväisiä Heprealaisen yliopiston tarjoamiin resursseihin ja opiskeluun yleensä.
RIS:in kansainvälisessä opiskelijayhteisössä ilmapiiri on molempien naisten mielestä avoin ja muihin opiskelijoihin tutustuminen helppoa. Myös vapaa-ajalle on niin yliopistolla kuin sen ulkopuolellakin tarjolla paljon mielekästä tekemistä ja harrastuksia, joiden parissa on mahdollisuus tutustua muiden ulkomaalaisten lisäksi myös paikallisiin opiskelijoihin.
Arjessa eri maailmat kohtaavat
Kaikki Anderssén-Löfin ja Tolosen kontaktit eivät kuitenkaan rajoitu Heprealaiseen yliopistoon, vaan heille on kautta linjan ollut tärkeää tutustua myös Jerusalemin palestiinalaisiin asukkaisiin. Esimerkiksi asuntonsa he hankkivat omatoimisesti paikallisten kontaktiensa kautta Beit Haninan palestiinalaiskaupunginosasta. Näin he ovat päässeet seuraamaan läheltä sitä, miten erilaisissa maailmoissa israelilaiset ja palestiinalaiset elävät. ”Jo yksin koulumatkalla erot ovat silmiinpistävät”, Tolonen luonnehtii päivittäistä siirtymistä Beit Haninasta yliopistolle ja takaisin. Alueen yleiset jännitteet näkyvätkin monin tavoin myös Jerusalemissa. Mikäli yleinen poliittinen tilanne kiristyy, kuten esimerkiksi viimeisimmässä Israelin armeijan ja Hamasin välisessä yhteenotossa, nämä jännitteet tulevat pintaan ja kokemus voi olla ulkopuolisellekin henkisesti raskas.
Turvallisuuteen liittyvät kysymykset ovat tietysti olleet usein esillä. Molemmat naiset kokevat kuitenkin olonsa varsin turvalliseksi Jerusalemissa. Eräs tärkeä tekijä on Beit Haninan naapuriyhteisö, joka on ottanut Anderssén-Löfin ja Tolosen lämpimästi vastaan ja tukenut vaikeuksissa. ”Myös yliopisto on jatkuvasti pitänyt meitä opiskelijoita ajan tasalla ja tarjonnut kaikkea kuviteltavissa olevaa tukea”, lisää Anderssén-Löf. ”Ystävyys täälläkin kannattaa”, päättää Tolonen.
Teksti: Piia Raitavuo 10.2.2013
Linkkejä ja lisätietoa:
Jerusalemin heprealainen yliopisto
FIMEn tutkijavierailuohjelma on tarkoitettu kaikille Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tutkimusta tekeville tutkijan uran eri vaiheissa oleville tutkijoille. Ohjelman tavoitteena on mahdollistaa tutkijoiden 1 – 6:n kuukauden mittainen tutkimusjakso kenttä- ja/tai arkistotyössä FIMEn toimialueella. Ohjelman aikana voi suorittaa tutkimukseen liittyviä opintoja ml. kieliopinnot vastaanottavissa yliopistoissa. Hakuaika ohjelmaan on jatkuva, mutta vuonna 2013 tutkijavierailuohjelmaan haluavien on jätettävä hakemus FIMEn johtajalle 17. helmikuuta 2013 mennessä.
