
Puhu, älä mieti!
Tämän kesän jälkeen en enää välttele verbien käyttöä arabiaa puhuessani, päätin toukokuussa ja varasin paikan Betlehemin yliopistossa maineikkaan professori Moin Hallounin vetämältä Palestiinan murteen kurssilta. Ja hamdulillah, kolme viikkoa kestäneen intensiiviperiodin (neljä tuntia arkiaamupäivisin) aikana verbien taivutukset sujuvoituivat niin, että kurssin päätteeksi toden totta havaitsin päässeeni kielen puhumisessa uudelle tasolle. 800 dollaria maksaneella kurssilla hikoilee varmasti, eikä vain siksi, että yliopiston tiloissa ei ole ilmastointia. Tunneilla pakotetaan säälimättömästi puhumaan kieltä, ja vain arabian kieltä. Juuri sitä kaipasinkin. Palestiinan murre on sitäpaitsi helppo oppia ja sillä pärjää hyvin myös Jordaniassa. Betlehemin yliopisto järjestää yhteistyössä Palestinian Arabic Instituten kanssa kesäkursseja niin Palestiinan murteessa kuin standardiarabiassakin kolmessa eri tasoryhmässä.

Asuminen järjestyi helposti yliopiston suositteleman Siraj Centerin kautta: 300 dollarilla kuussa päädyin asumaan viehättävään Beit Sahourin kylään (parin kilometrin päässä varsinaisesta Bethlehemistä) paikallisen perheen yläkertahuoneistoon. Perheen kanssa pääsi palestiinalaisen arjen makuun yhteisistä illallisista ja juhlista lähtien, ja varsinkin lasten kanssa kielen harjoittelu oli erittäin tehokasta. Iltaisin katseltiin koko perheen kesken syyrialaisia Ramadan-saippuaoopperoita.

Betlehem itsessään on viehättävä kaupunki, joka on iät ja ajat vetänyt puoleensa turisteja ja pyhiinvaeltajia. Betlehemin alueella asuu myös huomattava palestiinalaiskristittyjen vähemmistö, mikä osaltaan tekee kaupungista mielenkiintoisen. Hintataso Palestiinassa on melko korkea poliittisesta tilanteesta johtuen, mutta kadulta saa kyllä falafel-annoksen eurolla ja esimerkiksi bussi- ja taksimatkat ovat hyvinkin edullisia. Palestiina-materiaalit oppikirjat mukaan lukien kannattaa postittaa kotiin ennen lähtöä.
Politiikkaa ei Länsirannalla voi paeta

Tilanne Israelin ja Palestiinan välillä kiristyi jälleen kesän aikana, mikä näkyi monella tapaa myös Länsirannalla. Politiikkaa ei voi alueella välttää, eikä rakenteelliselta tai fyysiseltäkään väkivallalta voi sulkea silmiään, vaikka haluaisikin. Oleskeluni aikana protestit Länsirannalla kiihtyivät, ja kyynelkaasu tunki välillä luokkahuoneisiinkin. Elämä Betlehemissä sijaitsevassa kolmessa pakolaisleirissä vaikeutui jatkuvasti, ja lisäksi Israel päätti aloittaa uuden siirtokunnan rakentamisen aivan Beit Sahourin kylkeen Betlehemin rajojen sisäpuolelle. Siitä huolimatta perusvarovaisella ulkomaalaisella ei ollut tässä tilanteessa mitään pelättävää alueella.
Palestiina kutistuu jatkuvasti, mutta pienelläkin alueella liikkuminen on välillä melko monimutkaista ja riippuvaista esimerkiksi Länsirannalla sijaitsevien tarkastuspisteiden aukioloajoista ja kasvavan siirtokuntaväestön oikuista. Periaatteessa kuitenkin ulkomaalainen pääsee melko helposti muun muassa merenrannalle – Kuolleeseenmereen kellumaan, Punaiseenmereen snorklaamaan tai suomalaisille tutumman Välimeren aaltoihin sekä tutustumaan Jordanian nähtävyyksiin ja israelilaisiin kaupunkeihin. Erityisesti vajaan kymmenen kilometrin päässä sijaitsevassa Jerusalemissa voi helposti viettää monta iltapäivää ja viikonloppua uskonnollisen ja historiallisen rikkauden häikäisemänä.

Tuskailin etukäteen, kuinka arki ja opiskelu sujuisivat ramadanin aikana, mutta paastokuukausi sujuikin varsin kivuttomasti, kun vain vältti herkuttelua kaduilla ja terasseilla. Kaiken kaikkiaan kokemus oli antoisa ja herätteli myös pohtimaan sitä, kuinka kielen oppiminen ei koskaan ole täysin viatonta – muistutuksena tästä viranomaiset takavarikoivat lentokentällä oppikirjani.
Mikäli opiskelu Betlehemissä kiinnostaa, annan mielelläni lisää vinkkejä esimerkiksi sähköpostitse, suvi.laakso (at) helsinki.fi
Teksti ja kuvat: Suvi Laakso